FAQ - Joogasta

Jooga ei ole sidottu mihinkään uskontoon. Se on arviolta 5000 vuotta sitten Intiassa syntynyt filosofia ja käytännön harjoitus, joka tarjoaa välineet henkiseen kasvuun sekä kehon ja mielen tasapainoon. Jooga on kehittynyt hindulaisuuden ja buddhalaisuuden vaikutuspiirissä, mutta on perusluonteeltaan universaali, uskonnoista riippumaton ja kaikkia ihmisiä heidän maailmankatsomuksestaan riippumatta tasavertaisesti kehittävä menetelmä.

Ei. Useissa tapauksissa joogan harjoittajan ruokavalio muuttuu luonnostaan terveellisemmäksi ja hänen keholleen sopivammaksi, kun harjoituksen myönteiset vaikutukset tulevat esiin. Ravitseva ja terveellinen ravinto tukee joogan suotuisia vaikutuksia, mutta harjoituksen aikaansaamat tuntemukset ovat yksilöllisiä. Kasvisruoka kuuluu perinteiseen joogafilosofiaan, mutta olennaista on löytää itselle sopiva ruokavalio, jonka mahdolliset muutokset perustuvat omiin tuntemuksiin.

Astangajoogan asentoharjoitus notkistaa ja vahvistaa kehoa luonnollisesti ja turvallisesti. Oikea hengitystekniikka, hitaasti tehtävät liikkeet, ns. lihaslukkojen supistaminen ja pitkäkestoiset venytykset asentojen perustilojen aikana vähentävät loukkaantumisriskiä. Olennaista harjoittelussa on kuunnella omaa kehoa ja mieltä, sillä ne kertovat, missä omat rajasi kulkevat. Joogaharjoitus ei ole asentojen suorittamista joka päivä samalla tavalla, vaan omien tuntemusten kuuntelemista ja niiden mukaan toimimista. Käyttämällä liikaa voimaa, harjoittelemalla liian innokkaasti tai tekemällä omalle keholle vielä liian vaikeita asentoja loukkaantumisriski kasvaa. Pistävä tai muuten voimakas kipu kertoo aina rajojen ylittämisestä ja tarpeesta keventää harjoitusta. Joskus joogaharjoituksen kehoa avaava ja tasapainottava vaikutus voi aiheuttaa lihas- ja nivelkipuja jotka yleensä menevät itsestään ohi eivätkä ole vaarallisia. Jos kipu tuntuu häiritsevältä tai on jatkuvaa, on tärkeää keskustella asentojen linjauksista ja harjoittelusta yleisesti opettajan kanssa, sekä tarvittaessa mukauttaa harjoitusta edistämään toipumista.

Kaikki harjoittelu lisää lihasten voimaa ja kestävyyttä, kuten myös venyttely notkeutta. Joogassa kehon vahvistaminen, notkistaminen ja tasapainottaminen yhdistyy mielen liikkeiden tarkkailuun ja hallintaan. Jooga on työkalu, joka auttaa fyysisten voimavarojen ja terveyden lisäksi kehittämään myös henkistä hyvinvointia. Mitä tahansa teetkin, jooga voi auttaa sinua tekemään sen paremmin, keskittyneemmin ja tietoisemmin.

Kullakin asanalla eli jooga-asennolla on omat terapeuttiset vaikutuksensa, mutta tärkeintä on harjoituksen muodostama kehoa ja mieltä tasapainottava kokonaisuus. Jooga-asennot ja hengityksen harjoittaminen vaikuttavat suotuisasti muun muassa lihasten, verenkierron, sisäelinten ja koko aineenvaihdunnan toimintaan. Samalla harjoitus kehittää voimaa, notkeutta, kestävyyttä, tasapainoa ja koordinaatiokykyä. Kehon tasapainottaminen yhdistettynä mielen hallintaan parantaa yleistä hyvinvointia ja terveyttä, tukee suotuisia elämäntapoja ja -asenteita sekä antaa lisää voimavaroja muuhun elämään.

Jooga on tuhansien vuosien aikana kehittynyt harjoitusmuoto, joka kehittää kehoa ja mieltä. Joogassa ihmiskehon terveydelle hyödylliset liikkeet ja asennot yhdistyvät hengityksen ja mielen harjoittamiseen. Joogan juuret ovat syvällä tuhansia vuosia vanhoissa intialaisissa opetuksissa. Jooga ei ole kuitenkaan pysähtynyt ja vain tietyille tai tietyllä aikakautena eläneille ihmisille suunnattu harjoitus. Se on kaikille tarkoitettu elinvoimainen traditio, joka vastaa eri aikakausien ja niillä elävien ihmisten tarpeisiin.

Eri joogasuuntauksia on syntynyt vuosituhansien kuluessa useita, mutta niillä kaikilla on sama päämäärä: kehon ja mielen tasapaino suhteessa toisiinsa ja ympäröivään todellisuuteen. Sana jooga tarkoittaa yhdistymistä tai yhteenliittymistä. Länsimaisessa kielenkäytössä sanalla viitataan yleisesti asanoihin eli fyysisiin jooga-asentoihin. Joogan teoreettiseksi perustaksi usein katsotun, Patanjalin vuonna 200 eaa kirjaaman ja systematisoiman lähestymistavan mukaan jooga sisältää kaikkiaan kahdeksan tasoa ihmisen moraalisen, fyysisen, mentaalisen ja henkisen puolen kehittämiseen.